Viemäriputkiston tiiveyden testaamien

Viemäriputkiston tiiveyden testaus on pakollinen vaihe kaikissa uusissa ja merkittävästi muutetuissa viemärijärjestelmissä. Oikein suoritettu tiiveyskoe varmistaa putkiston tiiveyden ja turvallisen käytön sekä säästää vahingoilta. Tässä artikkelissa käydään läpi testaus paineilmalla ja vedellä, sallitut paineen alenemat, testiajat sekä välineet, joilla tiiveyskoe tehdään turvallisesti ja luotettavasti.

Rakennusmääräysten ja Ympäristöministeriön asetuksen 1047/2017 (32 §) mukaan kaikki uudet ja merkittävästi muutettavat viemärijärjestelmät on testattava tiiviiksi ja tulos dokumentoitava. Tämä varmistaa, ettei liitoksissa ja materiaaleissa ole vuotoja, jotka voisivat aiheuttaa vaurioita tai terveysriskejä.

Viemäreiden tiiveyskokeita tehdään sekä ilmalla että vedellä. Tässä blogissa käymme läpi vaiheet, testipaineet, ajat ja tarvittavat välineet ja selitämme, miten homma hoituu luotettavasti.

 Tarvittavat välineet

  • Padotuspallot ja putkitulpat** kaikkien haarojen sulkemiseen, esim. Paine Technologyn Hyperplug (DN 50–160 mm) ja raskaat putkitulpat (DN 160+).
  • Ohivirtaustulppa paineen syöttöön putkistoon
  • Tarkka painemittari, jonka mittausalue soveltuu mataliin paineisiin (ei auton rengaspainemittareita)
  • Ilmakompressori tai pumppu
  • Vesikokeessa lisäksi: pumppu ja mitta-astia, jolla voidaan mitata tarkasti vuotovesimäärä

Viemärilaitteistojen tiiveyden testaaminen voidaan tehdä ilmalla tai vesikokeella.

Ilmakoe

Mikäli tiiveyskoe tehdään ilmalla, koepaineen määrittely on kohteen suunnittelijan tehtävä. Ilmalla testattessa koepaineen ei tarvitse olla korkea, tyypillisesti painealue 0,05-0,2bar riittää. Isoilla putkilla alle 0,1bar paineet ovat täysin riittäviä. Liian matala paine ei ole kovin käytännöllinen, mittaaminen menee vaikeaksi. Toisaalta korkeassa paineessa on aina vaara vahingoille ja putkien rikkoutumiselle.

Ilmakoestus voi olla vaarallista henkilöstölle. Koepaineen valinnassa on otettava huomioon testistä aiheutuva riski sekä henkilöstölle että koestettaville putkille.

Aluksi tulee pitää noin 10 % vaadittua koepainetta korkeampi paine noin 5 minuutin ajan. Sen jälkeen paine säädetään määriteltyyn koepaineeseen.

Paineenaleneman mittaamiseen käytettävän laitteiston tulee mahdollistaa mittaus tarkkuudella, joka on 10 % koepaineesta, esimerkiksi 0,2bar painekokeessa mittarin tarkkuden tulee siten olla minimissään 0,02bar (20mbar). Ajan mittaustarkkuuden tulee olla ± 2,5 s.

Testipaineet ja sallitut paineen alenemat

Testipaine saa alentua enintään 10% painekokeen aikana. Jos paineen alenema koestusajan jälkeen on pienempi kuin 10% on koe hyväksytty. Tämä tarkoittaa sitä, että jos testipaine on esim. 0,1bar, paineen alenema saa olla 0,01bar. Tarvitset mittaamiseen tarkan painemittarin.

Testiajat eri putkikoolle

Testiajat vaihtelevat eri putkikokojen välillä. Alla olevasta taulukosta saat mitattua putkikoon vaatiman paineen pitoajan. Talukko on 0,1bar paineelle. mikäli käytät 0,2bar painetta, voi aikoja lyhentää 50%. Taulukossa on merkitty sinisellä viivalla pitoaika kaikille muille putkille paitsi kuivalle betoniputkelle. Kuivan betoniputken ajat on merkitty vihreällä.

 

Koe hyväksytään, jos paineen alenema on alle 10% lähtöpaineesta testiajan kuluessa.

Testipaine asetetaan aina ilmakehän painetta korkeammaksi, testaus voidaan tehdä alipaineella vain jos järjestelmän suunnittelija on suunnitellut sen alipainetestattavaksi.

Muiden kuin pyöreiden putkien kohdalla nimelliskoko lasketaan poikkileikkausen pinta-alan vastaavuuden perusteella.

Laitteisto ja kytkentäkaavio

Paine Technology tiiveyden testaus
Paine Technology tiiveyden testaus. Ilmapainekokeen kytkentä – padotuspallot, ohivirtaustulppa, kompressori, painemittari.

Putkilinjasto voidaan täyttää myös siihen liitetystä pisteestä ilman ohivirtaustulppaa, se ei kuitenkaan ole aina helppoa. Ohivirtaustulpan kanssa ei tarvitse rakentaa erillisiä mittaus- ja täyttöpisteitä vaan mittaus voidaan tehdä vapaasta haarasta.

Vesikoe

Putkien tiiveyden testaaminen voidaaan tehdä myös vedellä. Vedellä mittaaminen perustuu siihen, että veden pintaa tarkastellaan sen korkeimmassa kohdassa. Vesikokeen kesto on 30minuuttia.

Sallitut vuotomäärät

Putkimateriaali / tila Sallittu vuoto q (l/m²/10 min)
Esikostutetut betoniputket 0,04
Kaikki muut materiaalit ja esikostuttamattomat betoniputket 0,15

Vuotomäärän laskentakaava

q = V / (A × t)

missä:
q = vuotomäärä (l/m²/10 min)
V = mitattu vuotovesimäärä (litraa)
A = putken sisäpinta-ala (m²) testattavalla osuudella
t = testiaika (minuuttia)

Kaava kertoo, kuinka paljon vettä saa enintään poistua putkesta pinta-alaan suhteutettuna kymmenen minuutin aikana. Betoniputkilla sallittu vuoto on pienempi esikostutuksen jälkeen, koska veden imeytyminen huokosrakenteeseen ei vääristä tulosta.

Vinkki: Veden vajuman voi mitata esimerkiksi mittalieriöllä joka asennetaan putkiston korkeimpaan kohtaan. Lieriönä voi toimia läpinäkyvä putki johon on merkitty mitta-asteikko, tai vaikkapa mittakannu jonka pohjaan on kytketty letku ja se on kiinnitetty mitattavan putkiston korkeimpaan kohtaan. Mittalaitteen koko tulee säätää putkiston koon mukaan. Esimerkiksi kiinteistöviemäreillä vajumaa ei tulisi juurikaan tapahtua ja pieni mittakannu riittää. Isoissa maahan upotettavissa betoniviemäreissä tilanne on erilainen.

Dokumentointi

Raporttiin kirjataan aina:

  • Testin suorittaja ja päivämäärä
  • Testimenetelmä ja asetukset
  • Putkiston tiedot (materiaalit, DN-koot, pituudet)
  • Mittaustulokset (paine, aika, vuotomäärä)
  • Hyväksyntä tai hylkäys

Painetec tuotteet testaamiseen

Hyperplug padotuspallot (25–160 mm putkihaarojen tukkiminen)
Tapasan raskaat putkitulpat (DN 160+ kokoisen putkien tukkiminen)
Ohivirtaustulppa putken tukkimiseen ja ilmalla täyttöön

 

 

Löydät lisätietoja ja tarkempia ohjeita esimerkiksi RIL oppaista ja SFS-EN 1610 standardista.